keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Nyplätty pitsiliina

Tervetuloa blogiini ja lukemaan ensimmäistä postaustani käsitöistäni! Ensimmäiseksi aiheeksi päätin rohkeasti ottaa viime aikaisista käsitöistäni eniten itsessäni ylpeyttä aiheuttaneen nyplätyn pitsiliinan, eli ensimmäisen varsinaisen nypläystyön, jonka olen toteuttanut. Ennen liinan aloitusta viime vuoden vaihteessa, olin tehnyt vain ”pakolliset” kurssityöt ja lyöntiharjoitukset Rauman pitsinyplääjien sivuilta (http://www.raumalace.fi/).  Liina valmistui helmikuun lopussa, eli nypläämiseen meni aikaa kolmisen kuukautta, mutta esimerkiksi joululomalla työ ei edistynyt ollenkaan. Toisinaan työ edistyi huimaa vauhtia, etenkin torstaisin nypläyskurssilla. Kun minulla oli innostusta ja vauhti päällä, saattoi liina edistyä 5 -7 cm kaksi ja puoli tuntia kestävän kurssin aikana. Kotona nypläsin liinaa telkkaria katsellessa, joten etenemisvauhti oli hitaampi kuin kurssilla. On vaikea arvioida kuinka paljon aikaa nypläykseen meni tunneissa laskettuna.

Valitsin opettajan esittelemistä eri malleista Vastusjärtan, johon tuli 16 paria eli 32 nypylää. Malli näytti todella sympaattiselta sydämineen ja polvekereunoineen, ja siinä oli myös hämähäkin näköinen spindeli, jonka tekemisestä olin juuri päässyt jyvälle edellisessä harjoitustyössä. Mallissa on kokolyöntiviuhkat ulkoreunoilla, liinalyönteinä toteutetut sydämet ja spindeli keskellä, ja sisäreunassa kokolyöntiverkkoa. Sisäreunassa kulkee koko ajan sama reunapari, jotta reunasta tulee siisti. Päätin olla haukkaamatta liian suurta palaa kerralla, joten pieni liina riittäisi varsin hyvin näin ensimmäiseksi työksi. Tein liinasta neliön, jonka sivu oli 25 cm, ja liinan keskelle tulisi pellavaliina.

Vastusjärtan malli. Rauman pitsinyplääjien vihosta.

Pistelymalli tehtiin liimaamalla kopioitu mallin kuva sähköeristepaperille, minkä jälkeen se rei’itettiin solmukohdista. Tämän jälkeen vuorossa oli nypylöiden puolaus. Lankana käytin luonnonvalkoista Suomen Lanka Oy:n Pella 70 Nypläyslankaa, joka on 100 % pellavaa. Langan menekkiä voi olla vaikea arvioida, mutta tämän levyisen liinan kohdalla opettaja sanoi, että ihan hyvä arvio menekistä on 3x liinan pituus. Jälkikäteen ajateltuna tämä oli paikkansa pitävä arvio, mutta täydellisenä noviisina kompastuin omaan ajatteluuni.  Puolasin nimittäin jokaiselle nypylälle 75 cm lankaa (3x25cm), enkä tullut lainkaan ajatelleeksi, että liinassahan on neljä sivua. Tästä johtuen kaikki langat alkoivat ensimmäisen sivun jälkeen loppua yksi kerrallaan (pois lukien kulkuripari, jonka lankoja jouduin jatkamaan jo ensimmäisellä sivulla). Pelkäsin kovasti, että miten hyvin lankojen jatkaminen näkyy työssä, mutta onneksi niitä kohtia ei juurikaan erota. Se hyvä puoli tästäkin virheestä oli, että langan jatkaminen molemmin tavoin tuli hyvin tutuksi.

Sähköeristepaperille liimattu malli pisteltiin kuohuviinipullon korkkiin liimatulla silmäneulalla


Liinan teko aloitettiin nurkasta viuhkana ja se jatkui tasaisesti läpi koko liinan. Jos innostui tekemään toista reunaa, huomasi ennen pitkää, että sitä puolta ei voi jatkaa ennen kuin saa toiselta reunalta tulevia pareja. Itse tein liinaa perinteisellä nypläystyynyllä, jossa on pyörivä tela. Se on omiaan pitkien ja suorien tekemiseen töiden tekemiseen, mutta myös kulmat onnistuvat. Jokaisessa kulmassa työ irrotettiin alustastaan ja siirrettiin takaisin alkuun kulmittain niin, että pitsi jatkuu täysin samasta paikasta, josta se on alun perin lähtenyt liikkeelle. Tuo neulojen irrotus ja uudelleen kohdistus oli kyllä aluksi todella hermostuttava kohta, mutta kaikki neljä kulmaa onnistuivat hyvin.  Lopulta oli jäljellä enää alkupään ja lopun yhdistäminen solmimalla, lankojen päättely ja pellavaliinan paikalleen ompelu käsin. Nämä oli nopeasti tehty ja silityksen jälkeen liina oli valmis käyttöön! Alla kuvia työvaiheista ja lopulta valmiista liinasta.

Aloitus kulmasta. Ensimmäinen viuhka tehtynä. Siitä se sitten lähti!

Työn alku kauempaa katsottuna. Kuvassa näkyy myös kuohuviinin korkista tehty tee-se-itse pistin vasemmalla ylhäällä.
Liinan toisen sivun puolivälissä. Tässä vaiheessa liinan tekeminen tuntui jo melko helpolta ja eteni aivan eri tahtiin kuin alussa - piti vielä harjoitella mallin lukemista ja sitä, mihin suuntaan eri parit ovat milloinkin menossa. Kuvassa näkyy myös jatkamisesta johtuvia lankalenkkejä, jotka lopulta leikattiin pois.

Helmikuun lopussa sain viimein liinan irrotettua tyynystä alun ja lopun solmimisen jälkeen. Kyllä oli hyvä fiilis! Ja kanssanyplääjilta sai runsaasti kannustusta ja ihailua :)

Valmis liina. Ompelin pellavaliinan ensin pitsiin kiinni, 2 cm saumavarat jäivät alapuolelle. Seuraavaksi saumavarat käännettiin sisälle ja nurkat siistittiin. Huomaamattomalla saumalla kiinnitettiin saumavaratkin kääntöpuolelle.

Lähikuva valmiista liinasta.
Valmis liina paikallaan orkideamaljakon alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti