keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Koruilua yhtenä maanantaina

Sain noin kuukausi sitten mahdollisuuden osallistua siippani teknillisen seuran koruntekoiltaan, vaikken itse seuraan kuulukaan. Onneksi menin, oli nimittäin sen verran inspiroiva ilta, että kotiin päästyäni aloin itse etsiä netistä paikkoja, mistä voisin tilata korukiviä ja muuta tarvittavaa korujen tekoa varten. Opettajalla oli mukanaan 3-4 ikeakassillista erilaisia korukiviä, opaskirjoja, laserleikattuja eläinhahmoja ja muita tarvikkeita. Ymmärrettävästi runsaudenpula iski nopeasti! Tekisinkö itselleni vai lahjaksi? Tekisinkö jotain taivuttamalla? Pujottamalla? Lisäänkö siihen kuinka monenlaisia korukiviä? Minkä värisiä? Pitäisikö yrittää tehdä jotain todella monimutkaista ja koristeellista vai onko sittenkin "keep it simple" päivän sana? Siinä oli ennen tällaisia korutöitä kokeilematon täysin sormi suussa!

Puolen tunnin jahkailun jälkeen olin valinnut itselleni laatikoista kaikki erilaiset vihreät korukivet ja joitain mustia. Päätin siis pysyä melko klassisessa väriskaalassa - samaan aikaan näin viereisessä pöydässä pujoteltavan kaulaketjuun kaikkia sateenkaaren värejä. Olin päättänyt tehdä itselleni Memory Wire -"langasta" kaulakorun, ja aloitin pujottelemalla langalle pieniä mustia helmiä, jotka olisivat valmiissa korussa kaulan sivuilla ja niskassa. Muutaman kerran onnistuin vahingossa päästämään langalta pöydälle ja lattialle kun Memory Wire pompsahtikin käsistäni.  Keskelle kokeilin erilaisia yhdistelmiä vihreiden ja mustien korukivien vaihtelusta ja päädyin lopulta käyttämään mustia hieman kierteellä olevia kiviä ja keskelle päin asteittain suurenevia vihreitä marmoroituja kiviä. Näillä oli jokin oma nimikin, mutta se ei ikävä kyllä jäänyt mieleeni. Pujotin keskelle suurimman kiven, ja jatkoin korun tekoa peilikuvana. Lopulta opettaja päätteli korun puolestani taivuttamalla pihdeillä korun molemmat päät parille kierteelle, jotta helmet eivät karkaa. Voilá, koru oli valmis! Tähän käytin aikaa varmaan tunnin verran, sen verran tuli kokeiltua ja purettua eri yhdistelmiä.

Valmis kaulakoru mustista ja marmoroiduista vihreistä korukivistä. Halusin tehdä jotain, jota saattaisin oikeasti pitää esimerkiksi karkeloissa, minkä takia päädyin näin hillittyyn väriskaalaan.

Kaulakorulle päätin tehdä kaveriksi rannekorun. Tarkoitukseni oli käyttää täysin samoja kiviä kuin kaulakorussa, mutta kaulakorussa käyttämäni mustat korukivet olivatkin sen verran pitkulaisen muotoisia, etteivät ne liikkuneetkaan paljon pienemmällä kierteellä olevassa rannekoruille tarkoitetussa Memory Wiressa. Valitsin siis hieman lyhyemmät kivet rannerengasta varten ja pujottelin kivet langalle ilman suurempia ongelmia. Rannekorusta tuli hieman yli kolmen kierteen pituinen, mikä osottautui todella sopivaksi pituudeksi. Lopuksi opettaja taas väänsi pihdeillä päät parille kierteelle ja koru oli valmis. En käyttänyt ollenkaan kaulakorussa käyttämiäni pieniä lasihelmiä, joten senkin takia rannerengas valmistui todella nopeasti, ehkä puolessa tunnissa.

Kaulakorun kaveriksi rannekoru. Käytin lähes samoja korukiviä myös rannekorussa, ja olen tulokseen todella tyytyväinen!
Aikaa oli sen verran vielä jäljellä, että sain tehtyä yhden rannekorun näiden lisäksi. Se tulee kuitenkin lahjaksi, joten en kerro siitä nyt enempää - ehkä sitten myöhemmin, jos saan korulle tehtyä vielä lisää kavereita ennen lahjaksi antoa.

Näin yhteenvetona on todettava, että ilta oli todella inspiroiva ja korujen teko mukavaa. Seurasin sivusilmällä mitä naapuripöydässä tehtiin, ja siellä joku taivutteli itselleen kalevalaiseen tyyliin kaulakorua metallilangasta. Se tekniikka jäi kiinnostamaan! Sitä ei voinut kuin ihmetellä miten luovia ja kauniita koruja illan aikana valmistui ja mikä parasta, tekijänsä näköisiä. Toivottavasti pääsen vielä koruilemaan joko kansalaisopiston kurssille, tai mikäli oikein innostun, tilaan itse tarvikkeita. Katsotaan!

Lopuksi vielä yhteiskuva kaulakorusta ja rannerenkaasta. Huomasin, että tummien korujen valokuvaaminen on haastavaa!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti